tiistai 26. huhtikuuta 2011

Merkintöjä matkoilta




Tämä kuvio esittää Perun yhteiskunnan traagisen historian pähkinänkuoressa (joka eittämättä kyllä kovasti muistuttaa kolmiota!). Pieni ylempi kolmio kuvaa valkoista eliittiä, ja suuri alempi kolmio kansan suurta enemmistöä. Tyhjä tila kolmioiden välissä ilmaisee kommunkiaation puutetta eliitin ja kansan välillä. Eliitin ja kansan maantieteelliset analogiat ovat rannikko ja vuoristo. 1900-luvun alussa Lima oli vielä valkoisten asuttama kaupunki, jonka yläluokkaiset asukkaat eivät useinkaan olleet nähneet Andien alkuperäisasukkaita, puhumattakaan että olisivat kommunikoineet näiden kanssa – yhteistä kieltä ei sitä paitsi ollut. Vuosisadan alussa valkoisia oli 200 000, alkuperäisasukkaita 3 miljoonaa. Vaikka talouden kehitys ja teollistuminen toivat 1900-luvun kuluessa suuret väestömassat kaupunkeihin (Liman eliitin suureksi järkytykseksi), ja vaikka seka-avioliitot ovat tehneet tehtävänsä väestön sekoittajana, on eliitin ja kansan vastakkainasettelu edelleen näkyvissä Perun yhteiskunnassa. Minä opiskelen yksityisyliopistossa, jonka lukukausimaksuihin ei ole varaa kuin yläluokalla, ja se kyllä näkyy ihmisten ulkonäössä ja asenteissa. Lainaan erästä kaveriani yliopistolta: “Kyllä, olen elitisti ja rasisti, mutta useimmista muista poiketen olen tietoinen siitä ja yritän taistella sitä vastaan.” On tietenkin itsestään selvää, että “valkoinen” on Perussa, kuten kaikkialla, sosiaalinen kategoria, joka viittaa lopulta vähemmän ulkonäköön kuin saavutettuun asemaan yhteiskunnassa. Yliopiston opetus on aivan fantastisen hyvää, mutta vaihtokauppa on se, että aikamoisessa kuplassa täällä elän. Nyt on tosin luvattu, että viimein pääsen vapaaehtoistyöhöhöni ensi viikonloppuna (joo tiedän, aina sama virsi).

Kahtena viime viikonloppuna olen matkustellut. Ensin menin kahden suomalaisen kaverini (Jasmin, Hannika) kanssa Matucanaan Liman lähelle. Matkustimme paikallisbusseissa neljä tuntia perjantaina, ja yövyimme sitten Matucanassa. Aamuvarhain lähdimme vaellukselle, ja kahdeksan tuntia myöhemmin olimme nähneet vehmasta vuoristomaisemaa, idyllisiä pikkukyliä, vesiputouksia, aaseja, koiria, kanoja ja lehmiä.

Pääsiäisenä olin Arequipassa, Perun toiseksi suurimassa kaupungissa. Matkustimme kämppisporukalla 20 tuntia bussissa (seitsemän henkeä, neljä kansallisuutta: suomi, saksa, ranska, belgia) raikkaaseen vuoristoilmaan ja kesäiseen auringonpaisteeseen. Arequipa on todella kaunis, (tuli)vuorten ympäröimä kaupunki. Lauantaina teimme reissun Cañon de Colcaan, maailman syvimpään kanjoniin. Dramaattisten, uskomattomien maisemien lisäksi paikka on tunnettu kondoreistaan. Ja kondoreita näimmekin, valtavat linnut kaartelivat vain muutaman kymmenen metrin päässä näköalapaikalta. Kunnioitusta herättäviä eläimiä, kerta kaikkiaan. Ja vuoristossa kun olimme, oli joka paikka täynnä laamoja ja alpakoita.

Pääsiäissunnuntaina olin kämppisteni Auroren ja Miriamin kanssa messussa Arequipassa, aikamoinen kokemus! Pappi muisti muun muassa saarnassaan sanoa, että protestanttien on turha kuvitella, että heidän uskonsa olisi oikea. Ei siis mitään kovin ekumeenista menoa paikallistasolla vaikka paavi päästelikin samanaikaisesti menemään kaikilla Baabelin kielillä Vatikaanissa. Pitkäperjantaina seurasimme kanjonin läheisessä Chivay:n pikkukaupungissa ristikulkuetta. Hieno tunnelma, vaikka organisointi oli kyllä tyypillisen perulaista. Torvisoittokunta soitti jo täysillä ja ihmiset odottivat kirkon ulkopuolella, mutta kukaan ei ollut muistanut rekrytoida ristin kantajia kulkueeseen. Kulkueesta vastaavan papin huitoessa ja huutaessa puolipaniikissa “vamos! la cruz, por favor, la cruz!”, yritti apumies saada porukkaa kasaan, ja lopulta muutaman sattumalta paikalle osuneen voimin (itse jouduin kieltäytymään kunniasta seuraavan aamun aikaisen herätyksen takia) saatiin risti raskaine jalustoineen ylös – se tosin osui noustessaan saarnastuolin sivuun ja nökötti sitten kulkueessa pahasti kenollaan. Mutta kuka sitä nyt olisi jaksanut pahakseen pistää.

Nyt olen sitten taas Limassa, ja rauhallisin mielin käynnistelen tämän Etelä-Amerikan kevään kahta viimeistä kuukautta. Aika menee nopeasti ja viiden kuukauden pikavisiitti on suoranainen loukkaus tätä mannerta kohtaan, mutta näin tämä nyt menee. Perun vaaleissa kävi muuten huonosti, vielä huonommin kuin Suomessa. Toinen kierros käydään Keiko Fujimorin ja Ollanta Humalan välillä, ja demokratian tulevaisuus Perussa on uhattuna. Toisaalta tähän tulokseen päädyttiin demokraattisen prosessin kautta, joten se siitä.

Voikaa hyvin ja kommentoikaa!





Matucana.


Vesiputous Matucanassa.


Taksi matucanalaisittain.



Plaza de Armas, Arequipa.


Alttari surupuvussaan.


Colcan laaksoa ja terassiviljelmiä, tällä alueella on viljelty maata jo kauan ennen Inkoja tai espanjalaisia.


Colcan kanjoni.


El condor pasa. Huonolaatuinen kuva ei tee oikeutta tälle upealle linnulle, jonka siipien kärkiväli on yli 3 metriä (vrt. laulujoutsen, reilu 2 metriä).


Hostellin aamiaisterassilta Arequipassa, taustalla tulivuori Misti.


Alpakka poikineen.


Alpakka ja täti.

4 kommenttia:

  1. Huimaavat on näkymät. En yhtään ihmettele, jos jää olo, että on vasta raapaissut vähän maan(osan) pintahiekkaa. Ihan kaikkeahan ei tietysti maailmassa voi nähdä, ja aika moni täällä kadehtii jo tuota mahdollisuuttasi raapaista edes pinnalta. Mökillä näkyi pääsiäisenä merikotka ja pari tappelevaa joutsenparia, mutta kyllä ne tuolle kondorille häviää.Terveisiä Marelta ja papilta ja glada vappen! Tänne tiedossa kesäisen pääsiäisen jälkeen viileää ja kolmen pisaran sade. Huono tuuri ilmapallonmyyjille, parempi poliiseille!

    VastaaPoista
  2. No tuli iso jytky. Miettimään panee kuvauksesi perulaisesta yhteiskunnasta.

    Terveisiä Porista Peruun. Kaupunki on nousemassa vuosikymmenien notkahduksesta, teollisen vastavallankumouksen aiheuttamasta. Eikä elpyminen ole vähiten yliopistokoulutuksen ansiota. Vaan Perussa se elää vastauskonpuhdistus!

    VastaaPoista
  3. Heissulivei,
    Vai että pahempi tulos kun täällä !?! voihan jytky sentään... ei vaan, leikki leikkinä. Täällä sentään yllätyksellisestä tuloksesta seuraa usein kehitystä parempaan suuntaan monilla osa-alueilla kun saadaan keskustelua aikaiseksi. Tulkitsenko oikein että siellä taas on hyvin pitkälti keskustelut keskusteltu... :S

    Onpas mielenkiintoinen, ajoittain jopa hieno, asenne tuolla yliopistokaverillasi. Jos hän olisi kasvanut Suomessa, olisiko hän kenties ihmisoikeusaktivisti tai vastaava? eli onko hän selvästi/radikaalisti suvaitsevampi kuin muut yliopistopiireissä? Uskaltaako siellä muuten tuoda esiin omia näkemyksiä eroista?

    Luontokokemukset näyttää ja kuullostaa perin vaikuttavilta. Ja mahtavia kuvia oot saanu otettua!
    Toivottavsti pääset pian vapaaehtoistyön pariin :) Nauti syRämmmen kyllyydestä! seommoRo

    VastaaPoista
  4. Jättekiva att läsa hur du har det! Fina bilder och kiva att se vad du varit med om :)Hoppas du hade en fin påsk och vapp där borta, ska bli super att ses igen i sommar!

    Kramkram!

    VastaaPoista